tiistai 8. marraskuuta 2016

Tiistaina aamu valkeni valoisana ja melkein aurinkoisena.  Aamut täällä ovat olleet vähän pilvisiä mutta lämpimiä ja sitten päiväsaikaan aurinko on porottanut täydeltä taivaalta. Työskentelen nämä kaksi viimeistäkin päivää  pesulan puolella ja yritän  vältellä käsien laittamiseen veteen . Vanha ihottumavaiva on palannut liekö käsidesin, kosteuspyyhkeiden vai minkä ansioita 😁

Tänä aamuna menin puolituntia aikaisemmin töihin , uni ei tullut ja Railakin aloitti työt jo 7.00 .  Messe ja Theresa oli jo aloittanut uima-altaan pöytien pyyhkimisellä ja aurinkotuolien puhdistamisella.  Tämän jälkeen siirryimme sisätiloihin ja sain ihan itsenäisesti mopata lattioita.  Tein hieman perusteellisempaa työtä ja siirtelisi tavaroita hyllyjen alta pois jne. Tästäkö innostuneena tytötkin alkoivat katsella nurkka silläsilmällä ja porukalla saatiinkin pesula oikein hyvään järjestykseen.

 Normi vuodevaatteiden hakemiset huoneista ja koneiden päälle laittamiset, ei uutta.  Hetken  siinä istuimme ja odottelimme että pesukone tekee tehtävänsä kun yhtäkkiä kuului valtava pamaus.  Siinä  Messen kanssa katselimme hetken toisiamme, minulla oli varmaan aivan kauhistunut ilme kun olin ihan varma , että nyt lähti kyllä henki kerta laukauksella joko ihmiseltä tai eläimeltä . Messin ilme kertoi ehkä vähän samoja ajatuksia mutta sitten hän kyllä rauhoitteli, että liekö jokin machine pamahtanut😳 Muuta ääntä ei kuulunut joten näin se varmaan oli.  Pienen piene hetken kyllä tuli mieleen vaikka ja mitä.

Päivä toisti jo tietysti itseään , pesua, mankelointia ja jälkikäsittelyä. Kun työn osaa jää enemmän aikaa tutustua talon tapoihin ja ihanien tyttöjen arkeen. Kyselin heidän haaveistaan ja kovin ovat Tanzanian nuoret haaveet samansuuntaiset kuin meillä kotisuomessa. Raha , auto ja aviomies ❤️

Iltapäivällä istuimme Railan kanssa saman pöydän ääreen miettimään minkälaisia ajatuksia ja ideoita meillä on tullut kun viikko täällä ollaan työskennelty.  Olemme toki nähneet paljon , omasta mielestämme erikoisia juttuja mutta päätimme otta esille tärkeimpiä asioita. Näitä meidän mielestä oli niin keittiöllä kuin hotellin puolella hygienia ja ergonomia. Siinä juttua kirjoitellessa pöytäämme saapui hotellin esimies ja omistaja . He toivat meille lahjakassit ja kiittivät tosi paljon meitä kaikesta mitä tehty on. Niin ja kassissa oli hienoa kangasta, kortti ja ginipullo 😂 Liekö ottaneet selvää mitä sitä suomalaisille kannattaa lahjaksi antaa. Ginipullo oli kuulemma ihan vain lämmikkeeksi otettavaksi. Meillä oli kyllä  ollut aikaisemmin puhetta , että siellä Suomessa on jo lunta ja kylmää.

Päivä läheni jo viittä ja saattelimme  Marin ja Päivin kotimatkalle. Raila ei ihan vielä myönnä mutta minun on pakko. Tuli vähän haikea olo ja ehkäpä pieni koti-ikäväkin.  No huomenna vielä aamupäivä duunia ja kello 17.30 Clever tulee hakemaan meitä ja matka kohti kotisuomea alkaa.

ps. Tässä eilinen laulu helpommalla kielellä

"Hello hello our visiter your wellcome our coutry there no problem"




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti